Kesäpostia

Piti palata maaseudun rauhasta isolle kirkolle hoitamaan hoitamattomia velvollisuuksia. Saattaahan tästä ennakkojulkaisemisesta sanomista tulla, mutta Demariin lupasin oheisen tekstin toimittaa ennen mätäkuuta. Omapa on viritelmäni.

**********

Vastuu osaamisen kehittämisestä lepää yrityksissä

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnos laitettiin lausuntokierrokselle juuri kesälomien kynnyksellä. Olen ihmetellyt sitä keskisavolaisen kylän torilta käsin, missä paluumuuttajat ahertavat uusien ja mielikuvitusrikkaiden palvelualan pienyritystensä parissa.

Palvelualat ovat hyvin työvoimavaltaisia ja eri tahojen esittämien käppyröiden mukaisesti juuri tämä sektori on tulevan kasvun alaa. Perus- tai pohjakoulutus ennen työmarkkinoille pääsyä on noussut työllistymisen kannalta ensiarvoisen tärkeään rooliin työtehtävästä riippumatta. Palvelualoilla tarvitaan osaajia, jotka pystyvät hallitsemaan alan työn ja jatkuvasti omaksumaan uutta työn sisältöä. Vahva ja laaja-alainen ammatillinen osaaminen onkin muutostilanteissa paras työntekijän turva.

Koulutustason yleistä kasvua pidetään yhtenä työn tuottavuutta kasvattavista tekijöistä. Myös työnantajat vaativat kannanotoissaan osaavaa työvoimaa kilpailukykynsä vahvistamiseksi. Yhteiskunnan panostukset koulutukseen ovat kuitenkin vähentyneet palvelualoilla, eikä Kesu tunnu varsinaisesti valaisevan tunnelin päätä. Vastuu osaavasta työvoimasta tulee olla edelleen yhteiskunnalla, mutta myös yritysten olisi herättävä vastuunsa kantamiseen.

Tällä hetkellä yritykset eivät investoi henkilöstökoulutukseen kuin pienen osan liikevaihdostaan, jos ollenkaan. SAK:n viimeisimmän järjestötutkimuksen mukaan yli 70% pamilaisista ei ole ollut viimeisen vuoden aikana lainkaan työnantajan järjestämässä koulutuksessa. Henkilöstö- ja muu työnantajan tukema koulutus on myös suuntautunut pääasiassa työnjohtotehtävissä oleville, työntekijöille suunnattua koulutusta on ollut tarjolla huomattavasti vähemmän. Erityisesti pienillä työpaikoilla mahdollisuudet työnantajan tarjoamaan koulutukseen ovat vähäiset.

Koulutukseen pääsyn tulisi olla jokaisen työtätekevän oikeutena. Olemme PAMissa asettaneet tavoitteeksi, että työntekijöillä tulee olla oikeus osallistua vuosittain vähintään viiden päivän mittaiseen ammattitaitoa kehittävään koulutuksen. Mahdollisuus tällaiseen oman työn kehittämiseen ja työhön tai työtehtävään liittyvään koulutukseen työajalla ja työnantajan kustannuksella on oltava kaikilla työntekijöillä, myös pätkä- ja vuokratyöntekijöillä.

Mökkikyläni palveluinnovaatiokeskittymä jatkaa kehittymistään, ja sillä aikaa meillä on mahdollisuus olla syksyn sopimusneuvotteluissa aloitteellisia hallitusohjelman ja Kesun esittelemien kohtaanto- ja osaamisongelmien ratkaisemisessa herättämällä yritysten osaamisvastuu pitkiltä päiväuniltaan.